Olo on turhautunut. Miksi en sittenkään saanut pidettyä sanoja sisälläni? Aina täytyy puhua ja puhua ja huomata puhuneensa ohi suunsa. Vihaan tätä. Kouluun pitäisi, kiinnostaa kun kilo paksaa. Suoraan sanottuna. Lauantai oli ihana. Minulla oli luonnottoman ihanaa, vaikka olinkin väsynyt. Ennan kanssa mentiin vasta kahden jälkeen nukkumaan. En tiedä tarkkaa aikaa. Mikseivät eräät ihmiset voi jättää minua rauhaan? En haluaisi loukata heitä sanomalla heille, mutta en halua nähdä heitä. Ahdistun liiaksi heidän seurassaan. Kohta on vuosi. Voi helvetti. Miten kaikki on mennyt näin? Vituttaa. Paljon. Käsiin kirvelee. Silmiin kirvelee. Olisin pärjännyt yksin, mutta minun ei anneta. Olisi niin paljon helpompaa pitää huolta vain itsestään, mutta on liikaa muita ihmisiä. Ja sitten pahimpana hetkenä menee ja huomaa ihastuneensa johonkin täysin saavuttamattomaan. En pidä tästä yhtään. Nälkä. Ja vitut on, kuvittelen vain. Eilen aamulla join glögiä. Ja illalla tein joulutorttuja. Äiti luulee, että liikun jossain hevarihuumeporukoissa. Nauroin. Vaikka totuus ehkä on, että haluaisinkin. En tiedä. Ehkä annan asian vain olla, ettei tule taas riitaa. Kuten eilen. Ja toissapäivänä. Ja aina ennen ja aina tulevaisuudessa. Evanescencen cd:ni on yhä Lennan siskolla. Haluaisin sen pian. Hello:ta en omista koneella, en voi kuunnella sitä. Äiti suuttui, kun sanoin, että aion lopettaa isoskoulutuksen. Äiti suuttui, kun ehdotin, että muutetaan halvempaan asuntoon. Äiti suuttui, kun sanoin, etten tunne Kekkolaa kodikseni. Äiti suuttui, kun sain fysiikan kokeesta 6-, vaikka toisesta sain 5½. Äiti suuttui. Kaikesta. Ja sitten vielä valittaa, etten halua keskustella hänen kanssaan. En tiedä. Ahdistaa paljon kaikki tämä, muttei minulla ole muutakaan. Ehkä minulla on vaihtoehto jossain. En vain näe sitä... Tai halua nähdä. pitäisi muuten ostaa Linkin Parkin meteora. Haluaisin sen, mutta ei ole rahaa. Ennalla on kolmen päivän päästä synttärit. Laurilla kahdenkymmenen. Sekava olo. Pitäisi mennä nukkumaan, niin saisin päästäni selvää. Ikävintä vain on, että pitää mennä kouluun. Alkaa kahdenkymmenen viiden minuutin kuluttua. Ehkä menen myöhässä ja menen puolen linkillä. Kuuntelen Linkin parkkia. Somewhere I belong. Pidän tästä ehkä liikaakin. Skannasin piirrustuksiani koneelle. Laitoin vuotikseenkin suurimman osan. Toisaalta haluaisin lopettaa isoskoulutuksen, mutta sitten näkisin Hanneksen vain kerran sadassa vuodessa. Tosin... Nojoo. Näkisin isoskoulutuksessa kuitenkin riparituttuja, mutta jos todella haluan nähdä niitä, niin soitan niille ja pyydän johonkin. Isoskoulutus on kuitenkin vain keino tappaa aikaa, mutta keksin kyllä muuta. En minä isoseksi edes menisi, joten mitä hyötyä? Ja siellä joutuisin välttämättä törmäämään eräisiin epämiellyttäviin ihmisiin. Onneksi Enna on siellä. Ja Hannes. Kohta on muuten joulu. Pidän. Kuukausi ja 20 päivää. 1152 päivää ja täytän 18. 57 päivää, niin täytän 15. Nyt pitää mennä.

Numb

I'm tired of being what you want me to be
Feeling so faithless lost under the surface
Don't know what you're expecting of me
Put under the pressure of walking in your shoes
(Caught in the undertow just caught in the undertow)
Every step I take is another mistake to you
(Caught in the undertow just caught in the undertow)

[Chorus]
I've become so numb I can't feel you there
I've become so tired so much more aware
I've becoming this all I want to do
Is be more like me and be less like you

Can't you see that you're smothering me
Holding too tightly afraid to lose control
Cause everything that you thought I would be
Has fallen apart right in front of you
(Caught in the undertow just caught in the undertow)
Every step that I take is another mistake to you
(Caught in the undertow just caught in the undertow)
And every second I waste is more than I can take

[Chorus]
I've become so numb I can't feel you there
I've become so tired so much more aware
I've becoming this all I want to do
Is be more like me and be less like you

And I know
I may end up failing too
But I know
You were just like me with someone disappointed in you

[Chorus]
I've become so numb I can't feel you there
I've become so tired so much more aware
I've becoming this all I want to do
Is be more like me and be less like you

[Chorus]
I've become so numb I can't feel you there
Is everything what you want me to be
I've become so numb I can't feel you there
Is everything what you want me to be

- posted by Kea @ 11:11 ap.

 
Se ajatus vain aina kummittelee päässä aina kun kävelee siitä. Miten helppoa olisikaan vain kävellä sinne ja huomata, ettei voikaan enää perua? Miten helppoa olisikaan ihan vain vahingossa kävellä kuolemaansa? En minä sitä koskaan tekisi, haaveilen vain. Mutta, silti... Aina kun kävelen siitä, niin tekisi mieli vain kääntyä takaisin. Tänään oli ihana nähdä Mirka ja Iiris. Oli todella ihana. Voi miten se piristikään, kun näki kaukaa tulleet ystävät. Tänään oli ihan hyvä päivä. On vain liian kylmä. Ei tuolla pysty olemaan palelematta. Huomenna pitäisi olla koko päivä koulussa. Kymmenestä neljään. Joo, niin varmaan. Voisin ehkä mennä joidenkin tuntien ajaksi lyseolle. Mitä ikäviä tunteja on huomenna? Taitaa olla kaksoistunti fysiikkaa. Saan muutenkin hylätyn, niin voi jättää väliin. Sitten kaksi tuntia kopissa ja kaksi tuntia valinnaista. Ha. Eihän fyysikan tunnit sitä paitsi ole tärkeitä. Kiinnostaa kun kilo paskaa. Ja on muuten luokanohjaajan tuokiokin. Haa.

Eksyinpähän tässä norssilaisten oppilaiden (ja entisten) kotisivuille. Pakko sanoa, että hauskaa on.

On hauska katsoa, kuinka paljon ihmiset muuttuvat. Kun katselee erinäisten tuttujen seiskan luokan kuvia ja nykyisiä, niin ei kyllä välttämättä tunnistaisi. Jotkut ihmiset taas näyttävät ihan samalta. On se sitten kivaa, kun voi sanoa ihmisestä, ettei tämä koskaan muutu. Minä olen jokaisena vuonna itseasiassa aina paljon muuttunut, mutta vasta luokkakuvausten jälkeen. Jokaisessa yläasteen luokkakuvassa minulla on vaaleat pitkät hiukset, mutta seiskalla leikkasin ne melkein heti luokkakuvasten jälkein lyhyiksi ja värjäsin punaisiksi, viime vuonna blondasin uudelleen vasta kuvan jälkeen, jolloin kuvassa hiukset näyttivät törkeän harmaanblondeilta. Tänä vuonna hiukset ovat vaihtaneet väriä useammin kuin koko aiemmassa elämässä. Nyt nämä ovat ruskeat, vaikka mustat haluaisin. Taidanpas joku päivä ehkä tummanruskeaksi värjätä. Kun nämä olivat lähes mustat aluksi ja väri oli keskiruskea. Äiti hyväksyi sen, että muuttaisin Tampereelle lukioon/ammattikouluun. Pitäisin siitä paljon ja pääsisin pois Jyväskylästä. Ha. Kaksoistutkinto olisi aika hyvä vaihtoehto minulle. Jaksaisin kuitenkin sen verran enemmän opiskella, että sen saisin, sillä siihen olisin kuitenkin motivoitunut. Ja saisin nopeasti molemmat tutkinnot. Jos menisin lukioon ja sitä kautta amikseen, siinä menisi vähimmillään kahdeksan vuotta, kun tuolta saa molemmat viidessä. Ja sitä paitsi, menisin kuitenkin suoraan Ammattikouluun ravintola-ala-linjalle. Kaksoistutkinto olisi parempi, ettei aikuisena tarvitse surra lukion väliin jättämistä. Ja tottahan se on, etten minä viihtyisi Lukiossa. Lukio on kuitenkin enemmän opiskelua. Kaksoistutkinnossa ei loppujen lopuksi ole edes paljoakaan enempää tunteja, kuin pelkässä Ammattikoulussa, koska onhan Ammattikouluissakin tavallista matematiikkaa jne. Siitä ei vain saa ylioppilastodistusta. Olisi se kyllä aika järkytys äidille tajuta, ettei toinen tytär mene lukioon. Äiti pitää liian suuressa arvossa Lukiota. Kaikki lukiota käymättömät ovat selkeästi luusereita. En tiedä. Jätän ehkä tämän aiheen purkamisen tähän, se vain suututtaa minua yhä enemmän. Pitää kai soittaa Tuomakselle, että mitä sille kuuluu. Tai ei pidä, vaan voi.
Haa, tai sitten menen vain nukkumaan. Pois kuitenkin..


"Taking Over Me"

you don't remember me but i remember you
i lie awake and try so hard not to think of you
but who can decide what they dream?
and dream i do...

i believe in you
i'll give up everything just to find you
i have to be with you to live to breathe
you're taking over me

have you forgotten all i know
and all we had?
you saw me mourning my love for you
and touched my hand
i knew you loved me then

i believe in you
i'll give up everything just to find you
i have to be with you to live to breathe
you're taking over me

i look in the mirror and see your face
if i look deep enough
so many things inside that are just like you are taking over

- posted by Kea @ 6:20 ip.

 
Löysin tänään barbini. Voitte kuvitella sitä muistojen tulvintaa, kun avasin sen laatikon. Jokaisen barbin saamisajankohdan muistin. Se ei saanut iloiseksi. Lähinnä vain ahdisti, kuinka asiat ovat muuttuneet. Löysin uusimman, kuudennen luokan jouluna (vuonna 2000, muuten) saamani barbien, jolla olen tasan yhden kerran leikkinyt. Sen jälkeen se tuntui liian lapselliselta. Istuin monta tuntia laatikon edessä harjaten barbien hiuksia. Suuren osan olen antanut pois, mutta rakkaimmat ovat yhä tallessa. Kaunotar ja Hirviö-elokuvan kaunotarbarbie, jolla on se ihana kultainen mekko, mikä siinä elokuvassa on tanssiaiskohtauksessa. Voi miten rakastankaan sitä elokuvaa. Kaivoin myös sen kaikissa leikeissä pahiksen roolin saaneen, perinteisen kauniin, blondin barbien. Tuli pakkomielle hakata sitä seinään kaikista vääryyksistä mitä olen kohdannut, vaikka eihän se mitenkään tuohon barbiin liity. Se vain oli sen syy. Löysin kaikki pienet astiat, joihin olen rahaa tuhlannut ja kaikki upeat barbikalusteet, joita olen lahjaksi saanut jouluina. Ei kuusivuotias mitään tajunnut arvokkaista puukalusteista. Halusi vain päästä leikkimään. Ja niinhän sitä sitten leikittiin ja lopulta kalusteet olivat niin huonossa kunnossa, että äiti halusi heittää ne roskiin. Itkien sitä sitten huudettiin, että ei saa. Löysin myös vanhoja pehmolelujani. Yllätyksekseni muistin jokaisen nimen. Jotka olin joskus antanut. Uppo-nalle, Netta, Iitu ja Kea, Belle, Kaunotar, Ruusunen, Lumikki, Tuhkimo, Lumivalko ja Ruusunpuna. Huomaa, että minulle on luettu paljon satuja. Pitäisi kai opetella päästämään irti menneestä. Huomasin, että ikävöin sitä aikaa (ja kaikkea muuta mennyttä) ehkä liikaakin. Kun sitä ei saa takaisin. Olisi se kai normaalia muistella haikeudella, mutta jos istuu lattialla kyyneleet silmissä toivoen koko sydämestään pääsevänsä takaisin muutaman vuoden takaiseen talveen, ei kaikki ole niinkuin pitäisi. Kuuntelin äsken Limp Bizkitin Boilerin. Kovin tunnerikasta musiikkia. Huusin musiikin mukana koko sydämestäni. Se helpotti. Äärivaurion Karmiinikuoret on kaunis biisi.

"Boiler"

looks like i'm gonna do everything myself
maybe i could use some help but hell,
you want something done right you gotta do it yourself
maybe life is up and down but my life's been (what?)
till now i crawled up your butt somehow and that's
when things got turned around i used to be alive
now i feel pathetic and now i get it what's done is done you just leave it alone
and don't regret it but sometimes,
some things turn into dumb things
and that's when you put your foot down.
why did i have to go and meet somebody like you (like you)
why did you have to go and hurt somebody like me (like me)
how could you do somebody like that?
(like that) hope you know that i'm never coming back (never coming back)
looks like i'm gonna do everything myself (everything myself)
maybe i could use some help but hell,
if you want something done right you just do it yourself (got it?)
maybe life is up and down but my life's been (what?)
till now (got it) i crawled up your butt somehow (got it)
and that's when shit got turned around (got it)
i used to be alive i'm so pathetic but now i get it what's done is done
i know you just leave it alone and don't regret it
but sometimes some things turn into dumb things
and that's when you put your foot down.
why did i have to meet somebody like you?
why did you have to hurt somebody like me?
how could you do somebody like that?
hope you know that i'm never comin' back
why did i have to meet some-body like you?
why did you have to hurt somebody like me?
how could you do somebody like that?
hope you know that i'm never comin' back
depending on you is done giving to you is done no more eating
no sleeping no living it's all just more giving to you
and i'm done depending on you is done giving to you is done
no more reaching no sleeping no living it's all just forgiving to you
and i'm done the hiding from you is done the lying on you is done
no more eating no more sleeping no living it's all just more giving to you
and i'm done why did i have to meet somebody like you?
why did you have to hurt somebody like me?
how could you do somebody like that?
i hope you know that i'm never coming back
why did i have to meet somebody like you?
why did you have to hurt somebody like me?
how could you do somebody like that?
i hope you know that i'm never coming back
why? why? why?


- posted by Kea @ 2:13 ip.

 
Tulin juuri pihalta. Siellä on kaunista. Kuljin hetken metsässä kameran kanssa. Tein lumienkelin. Ensimmäisen tänä talvena. Ensimmäiset kunnon lumet. Huomasin ikävöiväni viime talvea. Kun en pelännyt, että mitä muut ajattelevat. Nyt pelkään liikaa. En kehtaa myöntää, että välillä lapsettaa. Eriasia on kuokkala. Ei täällä ole ketään, jonka mielipidettä pelkäisin tarpeeksi. Sama se, täällä voin kulkea meikittä toppapuvussa. Sormeni ovat sinertävät. Ne kylmäävät. Niitä paleltaa. Voisin rakentaa kotisivujani... Taas.
- posted by Kea @ 5:39 ip.

 
Tänäänkin olin poissa koulusta. Hieman saattoi löytyä kuumetta, sen verran, että sen voi sanoa syyksi poissaolemiselle. Minua paleltaa. Ulkona on satanut koko päivän lunta ja maa on lumikerroksen peitossa. Kaunista. Sain kameraani filmin ja otin muutamia kuvia. Tätä tavallista. Tänään on varmasti vuoden ahdistavin päivä. Kuuntelin Putken biisiä Helvetin esileikki. Ihana. http://www.sunpoint.net/~JPutkonen/helvesi.mp3
Rakastan tätä. Tuo mieleen viime kevään. Joka tuo mieleen viime talven. Joka tuo mieleen millainen olin ennen. Hävettää. Ei sillä, että olisin nyt yhtään parempi. Hävettää kaikki tekoni.
"Ei, en tahdo kuolla vielä tänään, jumalauta."
Tulostin monen biisin sanat tänään. Yksi niistä oli Walking in the air. Oli pakko katsoa the snowman. Rakastan sitä niin paljon. Mitä antaisinkaan, jos pääsisin parin vuoden takaiseen jouluun. Liikutuin niin paljon siinä lopussa, että rupesin itkemään. Se teki hyvää. Ei mitään narsistisia teiniangsti-itkuja jostain angstisesta syystä, vaan ihan onnesta. Kun olen vielä elossa. Ja loppujen lopuksi onnellinen. Ainakin rakkaideni puolesta.
Olen oksennellut kohta viikon aktiivisesti jokaisen ruokailun jälkeen, lukuunottamatta keskiviikkoa, jolloin oli luonnottoman hyvä olla. Kiitos siitä.
En ole koukussa tupakkaan paljoakaan. En ole keskiviikon jälkeen polttanut, eikä ole kun angstisimpina hetkinä ollut olo, että tarvitsen. Kädet vain vähän tärisivät torstaina.
Loppuisi jo tuo lumisade. Voisin mennä pihalle tekemään lumienkeleitä tai jotain. Rakastan. Rakastan talveani. Rakastan joulua. Nyt ahdistaa. Voisi pukea ja mennä ulos kuvaamaan. On vähän olo. Voisin leikisti ottaa hienoja kuvia talvesta ja odottaa innolla ifiltä ja pettyä, kun en osaakaan kuvata. Kokemusta on monen monen kerran takaa. Taidanpas hankkia myös sen digikameran, niin helmpompi. Tai sitten tyydyn vain muokkaamaan noita kuvia, mitä omistan jo. Perkele.

Tässä teille tämä. Rakastakaa.

Walking in the Air

We're walking in the air
We're floating in the moonlit sky
The people far below are sleeping as we fly

I'm holding very tight
I'm riding in the midnight blue
I'm finding I can fly so high above with you

Far across the world
The villages go by like trees
The rivers and the hills
The forests and the streams

Children gaze open mouth
Taken by surprise
Nobody down below believes their eyes

We're surfing in the air
We're swimming in the frozen sky
We're drifting over icy
Mountains floating by

Suddenly swooping low on an ocean deep
Arousing of a mighty monster from its sleep

We're walking in the air
We're floating in the midnight sky
And everyone who sees us greets us as we fly
- posted by Kea @ 4:48 ip.

 
Tänään on kylmä. Minä palelen koko ajan. Ensilumi satoi sunnuntaina, nyt on maa jo jäässä. Palelen yhä vain enemmän. Välillä huomaa mielensä tekevän yhä enemmän tupakkaa. Onneksi pystyn pitäytymään mahdollisimman vähäisessä määrässä. Kai. Tai jotain.
"Maybe tonight we'll fly so far away
We'll be lost before the dawn."
Evanescenceä. Ihana. Levyni on liikkeellä tällä hetkellä kai Multian suunnalla. Ikävöin levyäni. Onneksi koneella on sitä. Before the dawn on rakkain. <3
Minulla on paha olla kotona. Ja koulussa. Ja kaikkialla.
Mikä on koti? Eikös koti ole paikka, jossa voi olla täysin oma itsensä? siinä tapauksessa kotini ei ole kotini. Ah. Maantiedon tunnilta on hyvä olla poissa.
Kohta on viikonloppu, mutta mitä teen sillä, jos voin pitää kivaa jo nyt ja viikonloppuna kaikki paikat ovat vain kiinni. Kuten sokoksen vessa ja muut sisätilat.
Viikonloppuna ei siis ole niin kiva juopua. Tainojoo. Onpas, aina on.

Tyttö näki sillalta kuinka mustaa
vesi oli alhaalla jossakin...
Äiti kysyi: miksi tuo runoja rustaa?
Lapsi on kai päästänsä sekaisin...
Tyttö itki hetken ja katsoi taakseen -
villinä soi huokaus kaupungin...
Kuinka tämän tuntisi omaksi maakseen?
Vesi oli mustaa kuin aikakin...

Hectorin kaunein biisi. Rakastan tätä. Lumi teki enkelin eteiseen. Argh. Kohta voisi mennä kouluun. Tai sitten ei.

- posted by Kea @ 9:14 ap.

 
"Away From Me"

I hold my breath as this life starts to take its toll
I hide behind a smile as this perfect plan unfolds
But oh, God, I feel I've been lied to
Lost all faith in the things I have achieved
And I

[CHORUS:]
I've woken now to find myself
In the shadows of all I have created
I'm longing to be lost in you
(away from this place I have made)
Won't you take me away from me

Crawling through this world as disease flows through my veins
I look into myself, but my own heart has been changed
I can't go on like this
I loathe all I've become

[Chorus]

Lost in a dying world I reach for something more
I have grown so weary of this lie I live

[Chorus]


Tänään oli kovin kamala olla aamupäivällä koulussa. Halusin kovasti jäädä kotiin nukkumaan ja kun sitten päädyinkin kouluun huonosti nukutun yön jälkeen, en edes halunnut ottaa Kofeiinia. Pää varmaan siitä syystä oli kovin kipeä. Minä tarvitsen niitä, en muuten jaksa. Olen taas huomannut aina välillä leikkiväni ruoan kanssa. Tänäänkin leikittelin ajatuksella, että jos en söisi. Ja enhän minä koulussa syönyt. Se on kovasti jäänyt.
Äiti osti minulle jotain kiinteyttävää vartaloemulsiota. Se vihjailee jotain...
Oli kovin ikävää tehdä matikan koe, kun en tiennyt mitään ja olin luonnottoman väsynyt. Mutta, ensi viikolla ei koulua, TET. Ja sain ehkä jopa iltatyöpaikan. Ihanaa. Koulun jälkeen törmäsin Tuomakseen, Riikkaan ja muutamaan niiden tuttuun (anteeksi, en muista nimiä... ) ja jäin roikkumaan niiden perässä. Ostin ruokaa ja söin. Tuli paha olo siitä, mutten välittänyt. Oli ihanaa olla Riikan ja Tuomaksen kanssa. Ei ollut enää niin harmaa päivä..
Eilen alkoi psykoterapia. Se oli epämukavaa. Se nainen oli osa-aikaeläkkeellä ja ainakin kuusikymppinen. Jos haluaisin puhua aikuisille, niin soittaisin mummolleni. Se oli niin... totinen. Vaikutti perinteiseltä sosiaalitädiltä.. Kovin epämukavaa. On tunne, että tapaan sitä vain vanhempieni mielenrauhan takia.

Kovin sekavaa.
- posted by Kea @ 7:49 ip.

 
Tänään oli ihana päivä. Sain paljon, vaikken antanut mitään. Tai tuntui siltä. Sain ystäviä ja sain puhuttua paljon. Olen kiitollinen. <3
- posted by Kea @ 8:48 ip.