"Away From Me"

I hold my breath as this life starts to take its toll
I hide behind a smile as this perfect plan unfolds
But oh, God, I feel I've been lied to
Lost all faith in the things I have achieved
And I

[CHORUS:]
I've woken now to find myself
In the shadows of all I have created
I'm longing to be lost in you
(away from this place I have made)
Won't you take me away from me

Crawling through this world as disease flows through my veins
I look into myself, but my own heart has been changed
I can't go on like this
I loathe all I've become

[Chorus]

Lost in a dying world I reach for something more
I have grown so weary of this lie I live

[Chorus]


Tänään oli kovin kamala olla aamupäivällä koulussa. Halusin kovasti jäädä kotiin nukkumaan ja kun sitten päädyinkin kouluun huonosti nukutun yön jälkeen, en edes halunnut ottaa Kofeiinia. Pää varmaan siitä syystä oli kovin kipeä. Minä tarvitsen niitä, en muuten jaksa. Olen taas huomannut aina välillä leikkiväni ruoan kanssa. Tänäänkin leikittelin ajatuksella, että jos en söisi. Ja enhän minä koulussa syönyt. Se on kovasti jäänyt.
Äiti osti minulle jotain kiinteyttävää vartaloemulsiota. Se vihjailee jotain...
Oli kovin ikävää tehdä matikan koe, kun en tiennyt mitään ja olin luonnottoman väsynyt. Mutta, ensi viikolla ei koulua, TET. Ja sain ehkä jopa iltatyöpaikan. Ihanaa. Koulun jälkeen törmäsin Tuomakseen, Riikkaan ja muutamaan niiden tuttuun (anteeksi, en muista nimiä... ) ja jäin roikkumaan niiden perässä. Ostin ruokaa ja söin. Tuli paha olo siitä, mutten välittänyt. Oli ihanaa olla Riikan ja Tuomaksen kanssa. Ei ollut enää niin harmaa päivä..
Eilen alkoi psykoterapia. Se oli epämukavaa. Se nainen oli osa-aikaeläkkeellä ja ainakin kuusikymppinen. Jos haluaisin puhua aikuisille, niin soittaisin mummolleni. Se oli niin... totinen. Vaikutti perinteiseltä sosiaalitädiltä.. Kovin epämukavaa. On tunne, että tapaan sitä vain vanhempieni mielenrauhan takia.

Kovin sekavaa.
- posted by Kea @ 7:49 ip.

 
Tänään oli ihana päivä. Sain paljon, vaikken antanut mitään. Tai tuntui siltä. Sain ystäviä ja sain puhuttua paljon. Olen kiitollinen. <3
- posted by Kea @ 8:48 ip.

 
Olenkohan minä sekoamassa vai pääsemässä yli? Tänään lapsettaa kovasti. Istun yöpuku ja ihanat sukat (kelta-puna-oranssi-vihreä-ruskea-valko-harmaa-raitaiset ylipolvensukat) päällä, hiukset kahdella letillä ja nalle sylissä kuuntelemassa Disneyn piirretyistä musiikkeja. Tästä pitää saada kuva. On kovin rauhaisa olo. Mikään ei masenna eikä paina. Tällainen olo pitäisi olla aina. Nyt haluttaisi lukea joku söpö kirja. Taidan mennä lukemaan joitain kivoja kirjoja. Voisin jaksaa siivotakin. :) Ehkä...
- posted by Kea @ 2:55 ip.

 
Minä vaihdan Kuokkalan kouluun, siis jos sinne pääsee. Helpompaa kaiken kannalta. Tiedän, olen idiootti. Kuokkala on syvemmältä kuin Viitaniemi, mutta haluan sinne silti. Ei ainakaan niin paljoa paineita koulusta. Ei minulla norssissakaan ole tunneilla seuraa, joten sama se olenko tuossa lähempänä koulussa vai kauempana koulussa, jossa en viihdy opettajien ja oppilaiden takia. Helpompaa on vaihtaa. Miksi minä toistan tuota kaikkialla? Haluan saada muut vakuttuneeksi. Ei tämä varmaan minua tee onnelliseksi, mutta ainakin pääsen pois norssista. Eikä tarvitse ostaa esimerkiksi bussilippuja. Hihii, käteväähän tämä on.
Nyt on aamu. On sunnuntai. Kello on yhdeksän. Ja minä istun koneella. Voi vittu. Vihaan kaikkea. Kaikki on perseestä. Keksin viime yönä idean larppiin. Repeilin sille yksinäni. Veli luulee minua jo muutenkin hulluksi.

Haluan Nightwishin wishmasterin ja oceanbornin. Ja apulannan kaikki levyt. Ja don huonojen kaikki levyt. Ja molemmat 3 doors downit. Ja Maija Vilkkumaan molemmat levyt, joita en omista. Ja haluan pois. Poispoispois. Perkele. Menee järki. Teini vittuuntuu vähemmästäkin. Minä olen niin perinteinen teiniangstaaja ja kaikkea paskaa. Ei ole kivaa.

Tulin siihen tulokseen, että haluan jotain, mitä en tule koskaan saamaan ja sen takia olen teennäisen itsetuhoinen, mutta kuitenkin narsistinen. Aah, haluan nukkumaan.

Jos tiedät salaisuuden
Kuiskaa se minun korvaan
Tiedäthän sä voit luottaa
Mä en tee sulle pahaa
Luota minuun
Turvaa minuun
Usko minua
Palvo minua
Ethän pakene
Ethän pelkää
Tartu kiinni
Älä käännä selkää

Mä tahdon enemmän
Mä tahdon enemmän
Mä tahdon enemmän

Tyhjää ikkunassa
Beibi tyhjää puutarhassa
Silti jokaisella on hetkensä
Tyhjää ikkunassa
On vain kaiku vastaamassa
Ei kai ole oikein saada enempää kuin kukaan muu
Kuin kukaan muu

Jos tiedät vastauksen
Usko se mun huomaan
Ei kukaan muu voi auttaa
Ei kukaan muu voi kantaa

Katso minuun
koske minuun
Kuuntele minua
Ajattele minua
Ethän pakene
Ethän pelkää
Astu sisään
Älä käännä selkää

Mä tahdon enemmän
Mä tahdon enemmän
Mä tahdon enemmän

Tyhjää ikkunassa
Beibi tyhjää puutarhassa
Silti jokaisella on hetkensä
Tyhjää ikkunassa
On vain kaiku vastaamassa
Ei kai ole oikein saada enempää kuin kukaan muu
Kuin kukaan muu

Apulanta - tyhjää ikkunassa
- posted by Kea @ 9:21 ap.

 
Ah. Löysin tänä aamuna itsestäni piene, haaveilevan runotytön. Se oli pelottavaa. Sitten se meni pois. Istuin koko päivän kotona. Menee järki. Kuolen. Ihii, laskin, että on ainakin kuusi larppia tulossa, johon olen ilmoittautunut. Jehee.
- posted by Kea @ 9:39 ip.

 
Aah. On kovin iloinen olo. Lupauduin jopa tekemään itselleni vihreän paidan. Haluaisin pois Jyväskylästä, etenkin pois Kuokkalasta. Voisinkohan vaihtaa koulua? Jos keksin jonkun todella hyvän syyn. Norssi on loistava koulu, mutta siellä on ikävä ilmapiiri. Vihaan sitä paikkaa. Vaihtamalla koulua pääsisin pois. Toisaalta, ei se mihinkään auttaisi, itseäni minä haluan paeta. Haluaisin paeta kauas pois. Tuntemattomaan. Mennä yksin, eikä tulla takaisin. Haluaisin aloittaa alusta kaiken, vaikka helpointa olisi taas lopetta.
Nyt iloinen olo taas katosi pois. Ei ne kovin kauaa kestä koskaan. Kuumetta.

- posted by Kea @ 8:17 ip.

 
Olen kärpänen sun keitossa
Finni sinun poskella
Tauti jonka pystyy hoitamaan
Tahtoisin sut takaisin
Aina kun mä iltaisin
Rakastelen muistoos yksinään
Olen täällä aivan yhtä vieras kuin sinäkin
Silti voit auttaa eksymään
Mä teen ihan mitä vaan
Menen ihan mihin vaan
Lopulta se vie mut sairaalaan

Jos mä voisin niin mä antaisin
Kaiken minkä omistin
Ja kaiken mistä kerran uneksin
Voi jos yöt sun kanssasi
Ois kuluneet yhtä hitaasti
Kuin nämä jotka vietän yksinään
Mä olen muukalainen enkä löydä takaisin
Sinäkin voit auttaa eksymään

Mä teen ihan mitä vaan
Menen ihan mihin vaan
Lopulta se vie mut sairaalaan

Apulanta - Mitä vaan

Eilen sain uuden ihanan ystävä. Kiitos. Olet kovin ihana ihminen, tiedät kyllä, kenestä puhun.
Olen kyllä yksi vitun ääliö. Kuka syö särkylääkkeitä vain tuhotakseen itseään? Minä. TUli tuossa tänään koulussa syötyä 12 500 milligrammaista panadolia ja 9 400 milligramamista buranaa. Olo on kovasti sen mukainen, kuten varmaan voi päätellä. Maha on kovasti kipeän puoleinen, eikä ihmekään. Saksan tunnille meinasin nukahtaa, sekin varmaan johtuu näistä pillereistä. Noh, ainakin tiedän, etten enää syö näitä. Hii, kovasti on kivoja asioita tulossa, silti olo on kovin angstinen. Tänään Lauran kanssa matikan tunnilla juteltiin. Kiitos Laura.
- posted by Kea @ 6:00 ip.

 
Kuumetta oli tänään, en eksynyt kouluun. En olisi kyllä jaksanut tällaisena päivänä siellä istua. Pää räjähtelee mukavasti ja vatsa on kipeä. Kai se jotenkin paranisi, ei jaksa kiinnostaa. Valittakoot, jos valittaa, ei se minua haittaa. Tein tänään jotain, jota en koskaan uskonut oikeasti enää tekeväni. Ei siinä mitään, se on kovin kaunis, mutta en vain olisi uskonut, että uskallan. Siinä ne ovat, kovin kauniit. Kädessä, käsivarressa. Niitä on 19. Kovin kauniita. Ja sitten tietysti se tähti. Se on ihana. Se on kaunis. Sitä minä rakastan. Sellaisia löytyy sitten vielä eripuolilta vartaloa, kuten alaselästä. Se on ihana. Kerrankin löysin jotain kaunista itestäni. Tänään olisi illalla se seurakuntajuttu. En taidakaan ruveta isoseksi. Kyllähän siellä ihmisiä tapaisi, mutta olen yksinkertaisesti liian laiska sellaiseen. Ehkä jätän väliin. Olen tehnyt niin monille muille asioille, niin miksen tekisi niin myös tälle? Ei minusta kuitenkaan tule leireille isosta. Hii, viimeinen vuosi peruskoulua. Pitäisi todella panostaa, juu. Pitäisi pitäisi. Tai sitten ei. Tai jotain. Menen kuitenkin kympille kasvamaan ja nostamaan numeroita ja sitten voisi ajatella lukiota. Jos voi. Tai sitten ei. En minä tiedä. Pää on kovin kipeä ja ei auta yhtään, että miettii tämmöisiä ikävyyksiä. En minä siitä kuitenkaan mitään saa, jos angstaan pääni kipeäksi jollain kaukana olevalla asialla, kun ei ole varmaa pääsenkö luokalta. Ja niin edelleen. Ja niin edelleen. Väsyttää. Kovasti. *huokaus*

Musiikki: Evanescence: My immortal
- posted by Kea @ 2:50 ip.

 
Erittelen tänne kaikki ikävät angstia aiheuttavat asiat, jos vaikka saisin päätäni selviteltyä.

Koulu
Ensimmäisenä ikävin. Vihaan tuota ennakkoluuloja täynnä olevaa vankilaa. Siellä on todella paha olla, koska muut ihmiset tuntuvat olevan niin paljon parempia kuin minä. Se on ikävää. Koulussa voin kaikkein vähiten olla oma itseni. On koulussa ihmisiä, kovin läheisiäkin. Mutta vain Enna. Ennalla on kuitenkin koulussa muitakin ihmisiä, enkä viitsisi kokoajan tunkeutua heidän seuraansa. Minä olen mielelläni yksin, mutta koulussa kaikki tuntuu jotenkin ahdistavammalta. Koulu on pakollinen paikka, ja sen pitäisi olla elämäni tärkein asia. Ja vitut. Koulussa tuntuu, että kaikki näkevät lävitseni. Ja se ei ole mukavaa.
Koti
Tämä paikka ei tunnu kodilta yhtään. Haluaisin paikan, josta voisin sanoa, että minä asun siellä. Että tunnen oloni turvalliseksi siellä. Että se olen minä. Kotini on linnani. Ja pah. Oma huoneeni, jossa asun, on vanhempieni Kean huone. Sen viattoman ja ihanan pikkutytön. En se ole minä. Haluan paikan, jossa minun ei tarvitsisi pelätä itseäni.
Perhe
Minulla on upea perhe. Hyvin suvaitsevaiset vanhemmat, mutta kuitenkin niin sokeat. He eivät näe minua, tai eivät halua nähdä. He luulevat minun olevan kiltti ja iloinen, mutta en kuitenkaan ole. En pysty olemaan missään oma itseni.
Ruoka
Pitäisi syödä, ja minähän syön. Mutta jokainen kosketus ruoasta tuo palan kurkkuun. Jokainen ajatus ruoasta on tuskaisa. Jos pysty luvallisesti olemaan viisi tuntia syömättä olen iloinen. Jos yhtäkkiä tunnen nälän tunteen vatsassani tulen iloiseksi. Sanon usein, että syöminen on yksi elämän suurista iloista. Ja vitut. Se on täyttä paskaa. Valehtelen muille, mutta etenkin itselleni. Syöminen ei ole mukavaa. Se on tuskaa. Henkisesti ja etenkin fyysisesti.
Elämä
Miten olisikaan helppoa lopettaa tämä kaikki ja nukahtaa ikuiseen uneen? Miten helppoa olisi lopettaa jokapäiväinen valehtelu itselle ja muille? Miksen sitten tee sitä? En uskalla. En uskalla, koska ole pelkuri. Koska pelkään jättäytyä tuntemattomaan. Tämä päivä on tuskaa, mutta kuolema voisi tuoda jotain paljon pahempaa mukanaan. Mutta en ainakaan olisi täällä. Haluaisin todella tehdä sen. Välillä tuntuu, että mikä tahansa olisi parempi kuin tämä hetki. Yksinäiset tunnit yöllä. Pimeässä pelko tulevasta. Valvehetket, kun tietää että pitäisi nukkua, muttei silti saa unta. En pääse pois. En pääse, kuinka haluaisin. Olen monesti miettinyt, että mikä olisi helpoin tapa kuolla. Haluaisin syödä paketillisen unilääkkeitä ja juoda päälle olutta. Miten se olisikaan helppoa. Mutta ei, en tee sitä tänään. Koska rakastan tätä tuskaa liikaa.

Tämä päivä on ollut kovin ikävä. On ollut kova ikävä ihmisiä, mutta en halua silti mennä kouluun, jossa heidät näkisi. En vain jaksa.
- posted by Kea @ 8:34 ip.